Kes­tä­vän kehi­tyk­sen polt­toai­neet – tule­vai­suu­den rat­kai­sut Oilo­nilta

Uusiu­tu­vasta ener­giasta puhut­taessa usein tois­tu­via sanoja ovat aurin­ko­sähkö, tuuli- ja vesi­voima sekä maa­lämpö. Monessa pai­kassa bio­polt­toaine on kui­ten­kin lyö­mä­tön vaih­toehto.

Tällä het­kellä fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den mer­ki­tys glo­baa­lissa ener­gia­ken­tässä on yli­voi­mai­nen ver­rat­tuna uusiu­tu­viin ener­gia­läh­tei­siin, ja suun­tana seu­raa­vien vuo­si­kym­me­nien aikana on mennä kohti kes­tä­vän kehi­tyk­sen rat­kai­suja. Myös Oilonin tuo­te­ke­hi­tys on kehi­tyk­sen kär­jessä uusiu­tu­vien ener­gia­rat­kai­su­jen hyö­dyn­tä­mi­sessä.

Kes­tä­vän kehi­tyk­sen polt­toai­neita ovat esi­mer­kiksi bio­kaa­sut, bio­öl­jyt ja bio­mas­sa­poh­jai­set pyro­lyy­siöl­jyt. Sinäl­lään uusiu­tu­vien polt­toai­nei­den käy­tössä ei ole mitään uutta, esi­mer­kiksi sel­lun­kei­ton sivu­tuot­teena syn­ty­vää mus­ta­li­peää on hyö­dyn­netty vuo­si­kym­me­niä lai­tos­ten sähkön- ja läm­mön­tuo­tan­nossa.

Pyro­lyy­siöljy on orgaa­ni­sen mate­ri­aa­lin kui­va­tis­lauk­sessa syntyvä nes­te­mäi­nen aine. Kun se val­mis­te­taan bio­mas­sasta, sitä kut­su­taan bio­öl­jyksi tai puu­öl­jyksi raaka-​aineesta riip­puen. Pyro­lyy­siöl­jy­jen raaka-​aineina ovat esi­mer­kiksi puu, kuori, olki ja riisin sekä viljan akanat.

Haas­teel­li­sia pyro­lyy­siöl­jyistä tekevät niiden hap­pa­muus, suuri vesi­pi­toi­suus sekä fysi­kaa­lis­ten omi­nai­suuk­sien, kuten vis­ko­si­tee­tin, epäs­ta­bii­lius. Lisäksi monissa pyro­lyy­siöl­jyissä on run­saasti kiin­to­par­tik­ke­leita, joten niiden polt­ta­mi­seen tar­vi­taan eri­tyis­rat­kai­suja.

– Oilo­nilla on pitkä kokemus eri­lais­ten pyro­lyy­siöl­jy­jen polt­ta­mi­sesta, ja siihen perus­tuen meillä on vankka osaa­mi­nen oikean­lais­ten mate­ri­aa­lien ja polt­to­tek­nii­kan valin­taan. Näille polt­toai­neille esi­mer­kiksi polt­toai­ne­pum­pun oikea valinta on eri­tyi­sen tärkeää. Monilla bio­öl­jyillä on alhai­nen läm­pö­arvo, ja huo­mioimme polt­to­tek­ni­sen rat­kai­sun mää­rit­tä­mi­sessä kunkin kohteen eri­tyis­piir­teet, lii­ke­toi­min­ta­joh­taja Tapio Mur­to­nen valot­taa.

On myös uusiu­tu­via öljyjä, joiden omi­nai­suu­det ovat lähes samat kuin fos­sii­li­silla öljyillä. Esi­mer­kiksi HVO eli vety­kä­si­telty kas­viöljy on kor­kea­laa­tuista uusiu­tu­vaa die­se­liä, jolla on sama korkea läm­pö­arvo kuin kevy­töl­jyllä. Liekin lähet­tä­män valon aal­lon­pi­tuu­det ovat kui­ten­kin eri­lai­set kuin fos­sii­li­sella öljyllä, joten on tärkeää valita lie­kille sovel­tuva lie­kin­val­voja. Oilon on tut­ki­nut HVO:n polttoa paljon omassa tuo­te­ke­hi­tys­la­bo­ra­to­rios­saan. Laajan tes­tauk­sen myötä Oilo­nille on ker­ty­nyt osaa­mi­nen, jota lie­kin­val­vo­jien ja muiden kom­po­nent­tien valin­nassa ja sää­tä­mi­sessä tar­vi­taan.

Uusiu­tu­vien öljyjen saa­ta­vuus paranee jat­ku­vasti. Polt­to­tek­nii­kalla voidaan toteut­taa ja tukea kes­tä­vän kehi­tyk­sen ener­gia­rat­kai­suja, joten yhä useam­mat öljy-​yhtiöt tuovat mark­ki­noille uusiu­tu­via nes­te­mäi­siä polt­toai­neita perin­teis­ten tuot­tei­densa rin­nalle.

Myös bio­kaa­suilla on val­ta­vat mah­dol­li­suu­det. Bio­kaa­sua voi tuottaa kai­kesta orgaa­ni­sesta aineesta, tär­keim­pinä jäte, vil­je­ly­tähde sekä puu. Bio­kaa­sua syntyy myös maa­ta­lou­den ja esi­mer­kiksi jäte­ve­sien käsit­te­lyn sivu­tuot­teena. Polt­toai­neena bio­kaasu on erin­omaista: sillä on hyvä läm­pö­arvo ja pienet hiuk­kas­pääs­töt. Jalos­te­tussa bio­kaa­sussa ei ole ras­kas­me­tal­leja.

Jäte- ja pel­to­poh­jai­nen bio­kaasu tuo­te­taan mädät­tä­mällä esi­mer­kiksi koti­ta­louk­sien bio­jä­tettä, lantaa tai olkia hapet­to­massa tilassa. Bak­tee­rit pilk­ko­vat orgaa­ni­sen ainek­sen, jolloin muo­dos­tuu metaa­nia sekä useim­mi­ten lan­noi­tus­käyt­töön sovel­tu­via sivu­tuot­teita. Toisin sanoen, sekä jät­teessä oleva energia että ravin­teet saadaan kier­toon.

Puusta tuo­te­taan bio­kaa­sua pää­sään­töi­sesti kaa­sut­ta­malla. Puu­las­tuja, met­sä­täh­dettä ja muuta kuu­men­ne­taan kor­keassa pai­neessa niuk­ka­hap­pi­sissa olo­suh­teissa, jolloin puu­ai­nek­sesta vapau­tuu kaasua. Syn­ty­vää kaasua voidaan jat­ko­ja­los­taa niin, että sen koos­tu­mus vastaa maa­kaa­sua. Tällä tavalla käy­tet­tynä bio­kaa­sun käyt­töön­otto onkin suh­teel­li­sen helppoa ver­rat­tuna moneen muuhun bio­polt­toai­nee­seen. Oli ener­gian­lähde mikä tahansa, Oilonin asian­tun­te­vien myyjien kanssa ener­gia­te­hok­kaan polt­ti­men ja kes­tä­vän kehi­tyk­sen rat­kai­sun valinta on helppoa.