Maa­lämpö on tehokas keino ilmas­to­ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mi­sessa

Maa­lämpö on mah­dol­li­suu­tesi osal­lis­tua mer­kit­tä­västi ilmas­to­tal­koi­siin

Maa­läm­pö­kai­von poraus­lu­van hake­mi­nen voi olla mut­ka­ton etappi maa­läm­mön han­kin­nassa, mutta joskus lupa vaatii hieman enemmän sin­nik­kyyttä. Lupaa kan­nat­taa silti hakea roh­keasti, koska maa­lämpö tekee kodista erit­täin oma­va­rai­sen.  

Nykyi­sen hal­li­tus­oh­jel­man tavoit­teena on tehdä Suo­mesta hii­li­neut­raali ja fos­sii­li­va­paa yhteis­kunta vuoteen 2035 men­nessä. Hel­posti tuntuu, ettei yksi ihminen voi pal­jon­kaan tehdä. Läm­mit­tä­mällä maa­läm­möllä suo­ma­lai­nen koti­ta­lous antaa kui­ten­kin arvok­kaan panok­sen yhtei­selle ilmas­to­ta­voit­teel­lemme ja hyötyy siitä myös talou­del­li­sesti itse edul­li­sem­pina läm­mi­tys­ku­luina. Maa­lämpö mah­dol­lis­taa samalla ympä­ris­töys­tä­väl­li­sim­män ja edul­li­sim­man tavan vii­len­tää kotia kesä­hel­teillä. Voit hyvällä omalla tun­nolla lisätä asu­mis­mu­ka­vuut­taan aiheut­ta­matta suurta jalan­jäl­keä luon­toon.  

Geo­lo­gian tut­ki­mus­kes­kus, GTK:n tekemät kar­toi­tuk­sessa on sel­vin­nyt, että Suomen maan­pe­rän ylim­pään 300 metriin on varas­toi­tu­nut ener­giaa noin tuhat kertaa koko maan ener­gian­tuo­tan­non verran. Siitä todella riit­täisi oma­va­raista lämpöä meille kai­kille kyl­mim­pi­nä­kin pak­kas­päi­vinä.

Poh­ja­ve­sia­lueil­le­kin voi porata läm­pö­kai­voja

Geoe­ner­gia­kes­kuk­sen tie­dot­teessa tar­tu­taan nyt siihen, että ener­gia­kai­vo­jen lupa­me­net­te­lyä tulisi hel­pot­taa osana ilmas­to­ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mista. He totea­vat, että maa­läm­pö­kai­voi­hin liit­ty­vissä toi­min­ta­ta­voissa ja lain sovel­ta­mi­sessa on suuria eroja kuntien välillä, mikä asettaa suo­ma­lai­set kulut­ta­jat, kunnat, kau­pun­git ja energia-​alan yri­tyk­set epätasa-​arvoiseen asemaan.

Geoe­ner­gian johtava asian­tun­tija Teppo Arola tote­aa­kin, että kate­go­ri­nen ener­gia­kai­vo­jen poraus­kielto ei ole millään lailla luon­non­tie­teel­li­sesti perus­tel­tua. Tie­dot­teen mukaan poh­ja­ve­sia­lueille voi porata läm­pö­kai­voja alueen geo­lo­gia huo­mioi­den. Jos riski tai haitta on vähäi­nen, voi kunnan raken­nus­val­vonta tai kunnan ympä­ris­tö­vi­ran­omai­nen tie­dot­teen mukaan myöntää poraus­lu­van. Läm­mön­siir­to­neste on luon­nossa nopeasti hajoa­vaa ja myr­ky­töntä. Se voi aiheut­taa vain pai­kal­li­sen, lyhyt­kes­toi­sen haitan, jos vahinko sat­tuisi. Vii­mei­sen 10 vuoden aikana Suo­messa ei ole rapor­toitu yhtään poh­ja­ve­den pilaan­tu­mis­ta­pausta, joka joh­tuisi ener­gia­kai­voista.

Iso kiitos ilmas­to­ys­tä­väl­li­syy­destä niiden kuntien viran­omai­sille, jotka käsit­te­le­vät asiat tapaus­koh­tai­sesti ja ottavat huo­mioon Geoe­ner­gia­kes­kuk­sen esit­tä­mät näke­myk­set pää­tök­sen­teossa. Näistä kun­nista löytyy var­masti paljon tyy­ty­väi­siä maa­läm­pö­ko­teja!

Lue Geoe­ner­gia­kes­kuk­sen tiedote: