Muita edellä mur­rok­sessa

”Ilmas­to­kriisi ja ener­gia­mur­ros haas­ta­vat energiateknologia-​alan ja yri­tyk­set kehit­tä­mään omaa toi­min­taansa. Oilon on muu­tok­sen etu­jou­koissa.”

Ilmasto muuttuu ja liike-​elämän peli­sään­nöt sen mukana. Lain­sää­tä­jät, rahoit­ta­jat ja kulut­ta­jat vaa­ti­vat yri­tyk­siltä vih­reyttä, eikä pelkkä puhe enää riitä. Jois­sa­kin yhtiöissä murros aiheut­taa pelkoa, toi­sissa se nähdään mah­dol­li­suu­tena. Lisäksi on Oilonin kal­tai­sia pio­nee­reja, jotka halua­vat olla muu­tok­sen kär­jessä. Keväällä 2021 60 vuotta täyt­tä­nyt per­hey­ri­tys on sat­san­nut kes­tä­vään kehi­tyk­seen jo vuo­si­kym­me­niä.

“Hyvä esi­merkki on typen oksidit polt­ti­missa. Niiden päästöt on nin toi­mi­tus­joh­taja Tero Tulokas sanoo. Äänessä on ripaus ylpeyttä: typen oksidit kuu­lu­vat kaik­kein hai­tal­li­sim­piin ilman­saas­tei­siin ener­gian­tuo­tan­nossa.

Huiman kehi­tyk­sen on mah­dol­lis­ta­nut tuo­te­ke­hi­tys niin sanot­tu­jen digi­taa­lis­ten kak­sos­ten avulla. Ne ovat tark­koja vir­tu­aa­li­sia malleja, joiden ansiosta tuot­tei­den suo­ri­tus­ky­kyä voidaan kehit­tää nopeasti, koska fyy­si­siä pro­to­tyyp­pejä tar­vi­taan vähem­män. Vir­tu­aa­li­sia kak­so­sia hyö­dyn­ne­tään myös polt­ti­mien ja läm­pö­pump­pu­jen käytön seu­ran­nassa ja opti­moin­nissa.

Toinen tärkeä trendi polt­ti­mien tuo­te­ke­hi­tyk­sessä on ollut polt­toai­ne­va­li­koi­man laa­jen­ta­mi­nen. Nykyi­sin Oilonin polt­ti­met pys­ty­vät hyö­dyn­tä­mään käy­tän­nössä kaikkia tun­net­tuja bio­polt­toai­neita.

”Bio­kaa­sut, bio­öl­jyt, etanoli, meta­noli – kaikki nes­te­mäi­set ja kaa­su­mai­set polt­toai­neet kel­paa­vat”, Tulokas sanoo. Listaan kuuluu myös vihreä vety, johon lada­taan juuri nyt paljon odo­tuk­sia.

Mil­joo­nan tonnin pääs­tö­vä­hen­nys
Kun las­ke­taan hii­li­diok­si­di­pääs­töjä ener­gian­tuo­tan­nossa, polt­toai­neen valinta on tärkein tekijä. Mutta pääs­töi­hin voi vai­kut­taa mer­kit­tä­västi myös polt­ti­mien sää­tö­tark­kuu­della.

“Mitä pie­nem­mällä osa­kuor­malla poltin toimii, sitä vähem­män tar­vi­taan kat­ti­lan pysäy­tyk­siä ja käyn­nis­tyk­siä, jotka lisää­vät polt­toai­neen kulu­tusta”, Tulokas selit­tää.

Jos poltto voi jatkua esi­mer­kiksi 10 pro­sen­tin mini­mi­kuor­malla 25 pro­sen­tin sijasta, hyöty on rat­kai­seva. Sää­tö­alu­een kas­vat­ta­mi­sen avulla polt­toai­neen kulutus vähenee jopa yli 10 pro­sent­tia.

Myös niin sanotun jään­nös­ha­pen määrää alen­ta­malla voidaan leikata polt­toai­neen kulu­tusta ja sitä kautta CO2-​päästöjä. Mitä vähem­män happea jää pala­mi­sen jälkeen savu­kaa­sui­hin, sitä vähem­män huka­taan ener­giaa. Inten­sii­vi­sen kehi­tys­työn tulok­sena jään­nös­ha­pen määrää on saatu jat­ku­vasti alas.

Oilonin polt­ti­missa pala­mista ohjaa auto­maa­tio, joka säätää opti­maa­li­sen hapen ja polt­toai­neen suhteen.

Oilonin pol­ti­na­siak­kai­den CO2-​päästövähennykset ovat usein dra­maat­ti­sia.

“Kun eräs pekin­gi­läi­nen ener­giayh­tiö vaihtoi kivi­hii­lestä maa­kaa­suun ja Oilonin polt­ti­miin, yhtiön CO2 -​päästöt vähe­ni­vät noin mil­joona tonnia vuo­dessa. Se vastaa kym­mentä pro­sent­tia Suomen lii­ken­teen pääs­töistä”, Tulokas kertoo.

Ener­giayh­tiöt innos­tui­vat läm­pö­pum­puista
Läm­pö­pum­put on nos­tettu kan­sain­vä­li­sissä ske­naa­rioissa kes­kei­seksi kei­noksi ilmas­to­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen. Esi­mer­kiksi ener­gia­jär­jestö IEA:n mukaan raken­nus­ten läm­mi­tyk­sestä jopa puolet pitäisi tuottaa läm­pö­pum­puilla 2045 men­nessä. Syynä on ilmas­to­ta­voit­teet: läm­pö­pum­put hyö­dyn­tä­vät esi­mer­kiksi ulkoil­man ja maa­pe­rän uusiu­tu­vaa läm­pö­ener­giaa erit­täin kus­tan­nus­te­hok­kaasti.

“Läm­pö­pump­pu­jen tuo­te­ke­hi­tyk­seen on Oilo­nissa inves­toitu reip­paasti jo pitkään. Pys­tymme tuot­ta­maan jo 120–130 asteen läm­pö­ti­loja, mikä kiin­nos­taa var­sin­kin teol­li­suus­asiak­kaita”, Tulokas kertoo.

Yksi kehi­tyk­sen polt­to­piste on hyö­ty­suhde eli COP (coef­ficient of per­for­mance). Se kertoo, kuinka tehok­kaasti läm­pö­pumppu muuttaa sähkön ener­giaksi. “Kun tuo­te­taan yhtä aikaa läm­mintä ja kylmää, yhdestä kilowatista sähköä saadaan jopa kym­me­nen kilowattia ener­giaa”, Tulokas sanoo. Maa­vii­len­nyk­sessä tämä hyö­ty­suhde (COP) voi olla jopa 20–30.

Teol­li­suu­dessa läm­pö­pump­puja käy­te­tään tyy­pil­li­sesti ener­gian kier­rät­tä­mi­seen. Se tar­koit­taa, että otetaan jonkin lait­teen tai pro­ses­sin huk­ka­lämpö talteen ja käy­te­tään se hyö­dyksi hyvällä hyö­ty­suh­teella.

Asiak­kai­den joukko on kirjava: esi­mer­kiksi data­kes­kuk­set, jäte­ve­den­puh­dis­ta­mot, mei­je­rit, elin­tar­vi­ke­teh­taat ja kemian­teol­li­suus käyt­tä­vät Oilonin teol­li­suus­läm­pö­pump­puja ympäri maa­il­man.

Energia-​​alan yri­tyk­set ovat nyt eri­tyi­sen kiin­nos­tu­neita hii­li­neut­raa­lista läm­mön­tuo­tan­nosta. Yksi syy on pääs­tö­kauppa, joka motivoi kar­si­maan fos­sii­li­sia ener­gian­läh­teitä. Esi­mer­kiksi ener­giayh­tiö Fortum on tilan­nut Oilonin läm­pö­pump­puja kor­vaa­maan hii­li­voi­maa Espoossa.

Jos pro­jekti toteu­tuu suun­ni­tel­lusti 11 megawatin koossa, se vähen­tää kivi­hii­lie­ner­giaa noin 92 gigawattituntia vuo­dessa. Se tar­koit­taa yli 31 000 hii­li­diok­si­di­ton­nin pääs­tö­vä­hen­nystä vuo­dessa, mikä vastaa noin 14 500 auton pois­ta­mista lii­ken­teestä joka vuosi.


Oma taka­piha kuntoon
Oilon on sat­san­nut pitkään oman toi­min­nan hii­li­ja­lan­jäl­jen pie­nen­tä­mi­seen. Teh­tai­den läm­mi­tyk­sessä suo­si­taan maa­läm­pöä, katoille on ilmes­ty­nyt aurin­ko­pa­nee­leja, ja kiin­teis­töi­hin on tehty ener­gia­re­mont­teja. Syksyn 2021 aikana Oilon liittyi SBTi-​pro­jek­tiin (Science Based Targets ini­tia­tive), joka on yksi mer­kit­tä­vim­mistä yksi­tyi­sen sek­to­rin ilmas­to­ta­voit­teista. Jäse­ny­ri­tyk­set sitou­tu­vat pienentämään oman toi­min­nan päästöt lin­jassa Parii­sin ilmas­to­so­pi­muk­sen kanssa.

Jäse­nyy­den myötä Oilon sitou­tuu vähen­tä­mään oman toi­min­nan hii­li­pääs­töjä vähin­tään 46 pro­sent­tia vuoteen 2030 men­nessä vuoden 2019 tasoon ver­rat­tuna. Näillä näkymin tavoite toteu­tuu etua­jassa.

“Aloit­teessa on mukana lähes 3000 joh­ta­vaa edel­lä­kä­vi­jäy­ri­tystä. Tämä on erin­omai­nen tapa kirit­tää omia pääs­tö­ta­voit­teita ja toteut­taa yri­tys­vas­tuuta”, Tulokas sanoo.

Ympä­ris­tö­vas­tuu on tärkeä osa lii­ke­toi­min­tamme DNA:ta, mutta on yhtä tärkeä kehit­tää talou­del­lista ja sosi­aa­lista vas­tuul­li­suutta. Kol­mi­jal­kai­nen tuoli on tukevin, Tulokas kiteyt­tää.