Oilonin teol­li­suus­läm­pö­pum­put tekevät bittien sivu­vir­roista tam­pe­re­lai­sille kau­ko­läm­pöä

Hatan­pään Val­ta­tie 30:n kone­sa­lien jääh­dy­tyk­sestä syntyvä huk­ka­lämpö ohja­taan alku­vuo­desta lähtien kau­ko­läm­pö­verk­koon. Huk­ka­läm­mön hyö­dyn­tä­mi­nen läm­pö­pump­pu­jen tuot­ta­man uusiu­tu­van ener­gian avulla on vält­tä­mä­tön työkalu yhteis­ten hii­li­neut­raa­lius­ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mi­seksi.

Alku­vuo­desta Hatan­pään Val­ta­tie 30 sijait­se­vassa kiin­teis­tössä käyn­tiin hyräh­tää kuusi suurta läm­pö­pump­pua. Ne pitävät kiin­teis­töyh­tiö Cas­tel­lu­min kiin­teis­tössä vuo­kra­lai­sena toi­mi­van Nokian R&D vLab -​konesalin vii­leänä ja muut­ta­vat jääh­dy­tyk­sestä syn­ty­vän huk­ka­läm­mön Tam­pe­reen kau­ko­läm­pöön sopi­vaksi uusiu­tu­vaksi ener­giaksi. 

”On todella hienoa, että ener­giayh­tiöt ovat innos­tu­neet huk­ka­läm­mön hyö­dyn­tä­mi­sestä. Ener­giayh­tiöt omis­ta­vat kau­ko­läm­pö­ver­kot Suo­messa. Siksi niiden pää­tök­sillä on suuri vai­ku­tus siihen, kuinka puh­taasti kyke­nemme läm­mit­tä­mään”, Oilonin myyn­ti­pääl­likkö Jussi Alpua sanoo. 

Tam­pe­reen Säh­kö­lai­tok­sen kau­ko­läm­pö­verkko tuo lämpöä noin 6 000 koh­tee­seen noin 250 000 asuk­kaalle Tam­pe­reella ja naa­pu­ri­kun­nissa. Val­ta­tie 30 -​kiinteistön pumput tuot­ta­vat lämpöä noin 50 gigawattituntia vuo­dessa.

”Se vastaa noin 2,5 pro­sent­tia läm­mön­tar­pees­tamme. Tämän kone­sa­lin huk­ka­läm­möllä kyke­nemme läm­mit­tä­mään vuo­dessa 50 ker­ros­ta­loa, eli kyse on mer­kit­tä­västä läm­mön­läh­teestä kau­ko­läm­pö­ver­kolle”, Tam­pe­reen Säh­kö­lai­tok­sen yri­tys­asiak­kuuk­sien pääl­likkö Pekka Lei­no­nen sanoo.

Oma liit­tymä tuo tehoa kau­ko­läm­mön myyn­tiin

Cas­tel­lum asentaa Val­ta­tie 30:n kiin­teis­töönsä kuusi Oilonin Chill­Heat -​teollisuuslämpöpumppua. Samojen pump­pu­jen avulla kyetään vii­len­tä­mään kone­sali ja siir­tä­mään kone­sa­lin säh­kön­ku­lu­tuk­sesta syntyvä lämpö kau­ko­läm­pö­verk­koon. 

”Kone­sa­lit ovat erin­omai­nen ympä­ristö läm­mön­tal­teen­ot­toon kau­ko­läm­pö­verk­koon, sillä niissä talteen otet­ta­van lämmön läm­pö­ti­la­taso on korkea ja sitä on saa­ta­villa ympäri vuoden. ”, Oilonin Alpua kertoo.

Tam­pe­reen Säh­kö­lai­tos on raken­ta­nut kau­ko­läm­mön eril­lis­liit­ty­män Val­ta­tie 30:stä tule­valle vedelle. Kun Oilonin pumput ovat läm­mit­tä­neet veden kau­ko­läm­pöön sopi­vaan 95 asteen lämpöön, vesi siir­re­tään lämmön run­ko­verk­koon ja sitä kautta muiden asiak­kai­den tar­pei­siin.

”Koska kohteen volyymi on suuri, pää­timme yhdessä asiak­kaan kanssa raken­nut­taa suu­rem­man kau­ko­läm­pö­put­ken. Näin saamme koko pump­pu­jen kapa­si­tee­tin käyt­töömme, eikä asiak­kaan tar­vitse lauh­dut­taa osaa läm­möstä tai­vaalle”, Lei­no­nen sanoo.

Lämmön siirto kau­ko­läm­pö­verk­koon alkaa kevät­tal­vella 2022, kun työt on saatu pää­tök­seen.

Pum­puilla kohti yhteistä hii­li­neut­raa­liutta

EU:n tavoit­teena on olla hii­li­neut­raali vuoteen 2050 men­nessä, Suomen vuoteen 2035 men­nessä. Monilla kau­pun­geilla ja ener­gia­lai­tok­silla tavoit­teet ovat vie­lä­kin kun­nian­hi­moi­sem­mat. Myös Val­ta­tie 30:n kiin­teis­tön omis­tava Cas­tel­lum on aset­ta­nut yhtiö­ta­son tavoit­teeksi olla hii­li­neut­raali vuonna 2030 men­nessä.

Jotta tavoit­tei­siin pääs­tään, läm­mi­tyk­sessä fos­sii­li­sia polt­toai­neita on yhä enemmän kor­vat­tava uusiu­tu­valla ener­gialla.

”Lähi­tu­le­vai­suu­dessa huk­ka­läm­pöä on kyet­tävä hyö­dyn­tä­mään yhä tehok­kaam­min. Läm­pö­pum­put ovat tehokas rat­kaisu, sillä niiden avulla lämpöä voidaan tuottaa huo­mat­ta­vasti tehok­kaam­min suoraan säh­kö­läm­mi­tyk­seen ver­rat­tuna”, Alpua sanoo.

Kau­ko­lämpö on käy­te­tyin läm­mi­tys­muoto Suo­messa. Fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den osuus kau­ko­läm­mön tuo­tan­nossa on noin 35 pro­sent­tia. Tam­pe­reella val­ta­tie 30:n huk­ka­lämpö kor­vaa­kin mer­kit­tä­västi fos­sii­li­sia polt­toai­neita, kuten kaasua.

”Huk­ka­läm­mön tal­teen­otto ja syöt­tä­mi­nen kau­ko­läm­pö­verk­koon on luul­ta­vasti ajan­koh­tai­nen kysymys jokai­sessa kau­ko­läm­pöä hyö­dyn­tä­vässä kau­pun­gissa. Mitä suu­rempi tarve on päästä fos­sii­li­sista polt­toai­neista eroon, sitä kiin­nos­ta­vam­maksi huk­ka­läm­mön käyttö tulee”, Lei­no­nen sanoo.

Oilon vastaa pump­pu­buu­miin uudella Kok­ko­lan teh­taalla

”Nyt on läm­pö­pump­pu­jen buumia. Ennen tärkein motiivi inves­toin­neissa oli raha, nyt myös hii­li­neut­raa­lius, jota pumput tukevat”, Alpua näkee.

Suo­messa ja koko Euroo­pan unio­nissa eletään ener­gia­käy­tön mur­rosta. Euroo­passa ydin­voi­maa on ajettu alas, mutta samalla kivi­hiiltä on kyet­tävä kor­vaa­maan uusiu­tu­villa ja pääs­töt­tö­millä ener­gia­muo­doilla. Vaikea yhtälö on syksyn aikana näkynyt koti­ta­louk­sille ja yri­tys­kiin­teis­töille kohon­neina ener­gian hin­toina.

Huk­ka­läm­mön tal­teen­ot­toa tar­vi­taan, sillä lämpöä on kyet­tävä tuot­ta­maan yhä pie­nem­mällä mää­rällä sähköä.  Vas­ta­tak­seen läm­pö­pump­pu­jen kas­va­viin mark­ki­noi­hin Oilon avasi mar­ras­kuun alussa Kok­ko­laan uuden tehtaan, joka nelin­ker­tais­taa teol­li­suus­läm­pö­pump­pu­jen tuo­tan­non. 

Suo­messa mah­dol­li­suu­det huk­ka­läm­mön hyö­dyn­tä­mi­selle ovat hyvät, sillä kau­ko­läm­pö­verkko toimii jokai­sessa taa­ja­massa. 

”Inves­toin­neille voi antaa vauhtia esitys laki­muu­tok­sesta, joka laskee läm­pö­pum­pulla kau­ko­läm­pö­verk­koon ener­giaa tuot­ta­van lai­tok­sen säh­kö­ve­roa”, Alpua sanoo.

YHTEYS­TIE­DOT

Jussi Alpua
Myyn­ti­pääl­likkö | Oilon
044 337 4475
jussi.alpua@oilon.com

Pekka Lei­no­nen
Yri­tys­asiak­kuuk­sien pääl­likkö | Tam­pe­reen Säh­kö­lai­tos
040 637 6683
pekka.lei­no­nen@sah­ko­lai­tos.fi