Puhtaan pala­mi­sen tai­detta – 92 pro­sent­tia pol­tin­tuot­teista ympä­ris­töys­tä­väl­li­siä

Oilon oli jär­jesti sisäi­sen sel­vi­tyk­sen, jossa kar­toi­tet­tiin yri­tyk­sen pol­tin­tuot­tei­den ympä­ris­töys­tä­väl­li­syyttä. Tär­keim­pänä läh­tö­koh­tana toimi EU-​taksonomia, eli EU:n vaa­ti­muk­set kes­tä­vää kehi­tystä edis­tä­ville sijoi­tus­koh­teille. Tulos oli vakuut­tava, sillä jopa 92 pro­sent­tia pol­tin­tuot­teista täytti EU-​taksonomian kri­tee­rit.

Oilonin kes­kei­siä tavoit­teita on olla johtava val­mis­taja puh­taassa polt­to­tek­nii­kassa. Yritys sijoit­taa kuusi pro­sent­tia lii­ke­vaih­dos­taan tuo­te­ke­hi­tyk­seen. Viime vuosina on panos­tettu voi­mak­kaasti läm­pö­pump­pu­tek­niik­kaan, mutta eri­tyi­sesti puhtaan pala­mi­sen tuot­teet ovat olen­nai­nen osa Oilonin lii­ke­toi­min­taa.

– Mer­kit­tävä osa pol­tosta tullaan jat­kossa kor­vaa­maan säh­köis­ty­vällä tek­nii­kalla, kuten läm­pö­pum­puilla ja säh­kö­kat­ti­loilla, eri­tyi­sesti mata­la­läm­pö­ti­la­so­vel­luk­sissa, kertoo Oilon-​konsernin tek­no­lo­gia­joh­taja Joonas Kat­te­lus. On kui­ten­kin vielä paljon käyt­tö­koh­teita, joissa polttoa edel­leen tar­vi­taan. Esi­mer­kiksi lai­voissa ja len­to­ko­neissa sekä läm­mön­tar­peen kysyn­nän ja tar­jon­nan tasa­pai­not­ta­jana polt­toai­neet ovat erin­omai­nen ener­gia­va­rasto, jota ei ole jär­ke­vää korvata puh­taasti akuilla. Vas­taa­vasti prosessi-​ ja teol­li­suus­so­vel­luk­sissa tar­vi­taan polt­to­tek­nii­kalla saa­vu­tet­ta­via kor­keita läm­pö­ti­loja hamaan tule­vai­suu­teen.

Polt­toaine on suurin yksit­täi­nen tekijä

Fos­sii­li­sista kaa­su­polt­toai­neista syntyy useim­mi­ten pie­nem­mät päästöt kuin fos­sii­li­sista nes­te­polt­toai­neista. Polt­to­öl­jyistä syntyy hii­li­diok­si­din ohella rik­ki­diok­si­dia, typen oksi­deja sekä eri­lai­sia hiuk­kas­pääs­töjä, kuten nokea. Öljyyn ver­rat­tuna maa­kaasu palaa erit­täin puh­taasti. Esi­mer­kiksi rikki- ja hiuk­kas­pääs­töjä ei ole.

Kat­te­luk­sen mukaan ympä­ris­töys­tä­väl­li­siksi tuot­teiksi las­ket­tiin kaikki uusiu­tu­via polt­toai­neita hyö­dyn­tä­vät tuot­teet, perin­tei­set ja low NOx -​maakaasupolttimet sekä esi­mer­kiksi jät­teen­polt­to­lai­tok­sille ja bio­polt­toai­ne­kat­ti­loi­hin toi­mi­tet­ta­vat startti-​ ja tuki­polt­ti­met.

Oilon-​konsernin tek­no­lo­gia­joh­taja Joonas Kat­te­lus

– Perus­teena jaot­te­lulle on ollut se, että jos esi­mer­kiksi Kii­nassa kor­va­taan hiilen polttoa maa­kaa­sulla, saa­vu­te­taan mer­kit­tävä ker­ta­luon­toi­nen pie­nen­nys NOx-, hiukkas-​ ja häkä­pääs­töissä. Maa­kaa­sun hii­li­diok­si­di­pääs­töt ovat noin puolet hiilen pääs­tö­ta­sosta, Kat­te­lus kertoo.

Muiden fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den tavoin maa­kaa­susta kui­ten­kin syntyy hii­li­diok­si­di­pääs­töjä, mikä lisää ja voi­mis­taa kas­vi­huo­neil­miötä. Kat­te­luk­sen mukaan muut päästöt on saatu niin pie­niksi, että poltto itses­sään on hyvin puh­dasta.

Maa­kaa­susta luo­pu­mi­sen puo­lesta puhuu var­sin­kin Euroo­passa Venäjän Ukrai­nassa käymä hyök­käys­sota, joka on saat­ta­nut koko glo­baa­lin ener­gia­teol­li­suu­den mul­lis­tuk­seen. Lisäksi uusiu­tu­villa polt­toai­neilla on pää­sään­töi­sesti pie­nem­mät hii­li­diok­si­di­pääs­töt kuin fos­sii­li­silla polt­toai­neilla.

– Tällä het­kellä maa­il­malla kiin­nos­taa eri­tyi­sesti vety. Vetyä voidaan tuottaa elekt­ro­lyyt­ti­sesti esi­mer­kiksi tuu­li­voi­malla, jolloin se toimii ener­gia­va­ras­tona, Kat­te­lus kertoo.

Pala­mi­sen näkö­kul­masta vety on puh­dasta, koska sen pala­mis­tuot­teena on vesi. Vety kui­ten­kin palaa erit­täin inten­sii­vi­sesti ja kuu­malla lie­killä. Mitä kuu­mempi liekki, sitä enemmän muo­dos­tuu hai­tal­li­sia type­nok­si­deja, eli NOx-​yhdisteitä. Oilonin ACE-​polttimissa NOx-​päästöt mini­moi­daan paloil­man ja polt­toai­neen vai­heis­tuk­sella, jolla saadaan tuo­tet­tua leveä ja viileä liekki. Lisäksi pala­mi­sessa syn­ty­vät savu­kaa­sut ohja­taan kat­ti­lan sisällä takai­sin liek­kiin, mikä vii­len­tää liekkiä enti­ses­tään.

Vety ei ole ongel­ma­ton rat­kaisu. Nykyi­nen infra­struk­tuuri ei sovellu vedyn säi­lyt­tä­mi­seen ja kul­jet­ta­mi­seen ilman laajoja muu­tok­sia, ja vety vaatii eri­tyistä lisä­pa­nos­tusta tur­val­li­suu­teen. Yksi vaih­toehto puh­taalle vedylle on vedystä val­mis­tettu syn­teet­ti­nen metaani. Metaani vastaa omi­nai­suuk­sil­taan maa­kaa­sua, joten sitä voidaan käyttää suoraan nyky­jär­jes­tel­missä. Vedystä voidaan val­mis­taa myös ammo­niak­kia, josta ei synny lain­kaan hii­li­diok­si­di­pääs­töjä. Ammo­nia­kin suurin ongelma on myr­kyl­li­syys sekä NOx-​päästöt.

– Eri­tyi­sesti Kau­koi­dässä tuntuu olevan kiin­nos­tusta ammo­nia­kin käyt­töön. Japa­nissa ja Etelä-​Koreassa etsi­tään rat­kai­suja, Kat­te­lus valot­taa. Suu­rissa hii­li­voi­ma­loissa ammo­niakki nähdään tule­vai­suu­den polt­toai­neena, ja monet kat­ti­la­val­mis­ta­jat ovat jo tie­dus­tel­leet, voiko kat­ti­loita kon­ver­toida ammo­niak­ki­käyt­töön.

Uusiu­tu­vien polt­toai­nei­den käyt­töön­otto vaatii inves­toin­teja. Lii­ke­toi­min­ta­joh­taja Tapio Mur­to­sen mukaan Oilonin teol­li­suus­pol­tin­rat­kai­suissa uusi polt­toaine tar­koit­taa käy­tän­nössä uuden polt­ti­men han­kin­taa. Prosessi-​ ja voi­ma­lai­tos­polt­ti­mien tapauk­sessa riittää sup­peampi remontti.

– Tyy­pil­li­sim­mässä päi­vi­tyk­sessä asen­ne­taan tar­vit­ta­vat polt­toai­ne­lans­sit ja vent­tii­li­kes­kuk­set ja tehdään muu­tok­sia auto­maa­tioon, Mur­to­nen valot­taa.

Tavoit­teena kier­to­ta­lous ja ympä­ris­tön sääs­tä­mi­nen

Suuri osa teol­li­suu­den sivu­vir­roista menee edel­leen hukkaan. Han­ka­lia pro­ses­si­pe­räi­siä polt­toai­neita on ennen soih­du­tettu, mutta tiu­ken­tu­vat pääs­tö­nor­mit ja ener­gia­hin­to­jen nousu ovat lisän­neet kiin­nos­tusta vaih­toeh­toi­siin polt­toai­nei­siin ja huk­kae­ner­gian hyö­dyn­tä­mi­seen.

– Ennen kaasuja on pääs­tetty tai­vaalle, sitten kek­sit­tiin soih­du­tus. Energia päätyy taivaan tuuliin, mutta pääs­tö­ti­lanne saatiin astetta parem­maksi. Nyky­rat­kai­suissa kaasut pol­te­taan kat­ti­lassa, jolloin energia saadaan talteen, Mur­to­nen selit­tää.

Tule­vai­suu­dessa polt­toai­ne­va­li­koima moni­puo­lis­tuu, kun kaikki pro­ses­si­teol­li­suu­den sivu­vir­rat saadaan hyö­ty­käyt­töön. Jo nyt Oilon toi­mit­taa polt­ti­mia esi­mer­kiksi teräk­sen­val­mis­tuk­sessa syn­ty­vän masuu­ni­kaa­sun ja kok­si­kaa­sun polt­toon. Myös öljyn­ja­los­ta­mo­jen ja pro­ses­si­tuo­tan­non kaa­suista on jo vuo­si­kym­men­ten kokemus.

– Sivu­vir­toina tulevat polt­toai­neet eivät aina ole tasa­laa­tui­sia, esi­mer­kiksi tulo­paine saattaa vaih­della. Lait­teisto pitää suun­ni­tella niin, että vaih­telu otetaan huo­mioon. Tar­vi­taan eri­lai­sia antu­reita, sää­ti­miä ja eri­koi­sau­to­maa­tio­rat­kai­suja, Kat­te­lus kertoo.

Kat­te­luk­sen mukaan viime aikoina päätään ovat nos­ta­neet pyro­lyy­siöl­jyt, jotka ehdit­tiin jo 2000-luvun alun jälkeen hylätä liian vaa­ti­vina polt­toai­ne­käyt­töön. Hap­pa­mat pyro­lyy­siöl­jyt ruos­tut­ti­vat kom­po­nent­teja ja niiden omi­nai­suu­det saat­toi­vat muuttua niin, että linjat tuk­keu­tui­vat. Uusien pyro­lyy­siöl­jy­jen omi­nai­suuk­sien väi­te­tään paran­tu­neen. PH-arvo on edel­leen matala, joten kom­po­nen­tit pitää tehdä hapon­kes­tä­västä teräk­sestä.

Oilonin polt­ti­mia käy­te­tään myös lei­ju­kat­ti­loissa startti-​ ja tuki­polt­ti­mina. Kat­ti­loissa käy­te­tään bio­polt­toai­neita, ja niillä tuo­te­taan ener­giaa kier­rä­tyk­sestä yli jää­neestä yhdys­kun­ta­jät­teestä.

– Lei­ju­kat­ti­lat, joissa pol­te­taan useim­mi­ten met­sä­hak­keen kal­tai­sia bio­polt­toai­neita, on kat­sottu ympä­ris­töys­tä­väl­li­siksi. Startti-​ ja tuki­polt­ti­milla ajetaan kattila kyl­mästä 850 cel­siusas­tee­seen, jonka jälkeen kat­ti­laan syö­te­tään bio­mas­saa tai yhdys­kun­ta­jä­tettä, Mur­to­nen kertoo.

Joitain ongel­ma­jät­teitä ei voi tuhota jär­ke­västi muuten kuin polt­ta­malla. Ongel­ma­jä­te­lai­tok­sella kaasuja ja nes­teitä pol­te­taan eri­tyi­sillä polt­ti­milla. Osa jäte­ai­neista syö­te­tään polt­ti­men ohi kat­ti­laan, jossa ne palavat tur­val­li­sesti. Kun vaa­ral­li­set aineet pol­te­taan, ne eivät pääse tur­me­le­maan ilmaa, vesis­töjä tai maastoa.

Katalat kah­dek­san pro­sent­tia

Oilon val­mis­taa edel­leen polt­ti­mia, jotka eivät täytä kes­tä­vän kehi­tyk­sen kri­tee­rejä. Vii­mei­set 8 pro­sent­tia vali­koi­masta koostuu ras­ka­söl­jy­polt­ti­mista ja kevy­töl­jy­polt­ti­mista, joita myydään pääosin lai­va­teol­li­suu­delle.

– Puhtaat öljy­polt­ti­met ovat aika pie­nessä roo­lissa. Polt­ti­met ovat kaasu- ja kaasu–kevy­töl­jy­polt­ti­mia suu­rim­maksi osaksi, Mur­to­nen kertoo. Pit­källä aika­vä­lillä Mur­to­nen uskoo öljy­pol­tin­ten osuuden kutis­tu­van enti­ses­tään, koska meri­teol­li­suu­den sään­tely tiu­ken­tuu jat­ku­vasti. Tule­vai­suu­den polt­toai­neista puhut­taessa kolme vaih­toeh­toa nousee ylitse muiden: ammo­niakki, syn­teet­ti­nen metaani ja syn­teet­ti­nen meta­noli.

– Lai­va­teol­li­suus hakee uusia rat­kai­suja. Meil­lä­kin on meta­no­li­hank­keita menossa. Olemme aloit­ta­neet luo­ki­tus­lai­tos­ten kanssa sel­vi­tys­työn, min­kä­lai­set lait­teis­tot ja tur­va­jär­jes­tel­mät on oltava. Lisäksi asiak­kai­den kanssa on aloi­tettu kehi­tys­työtä, Mur­to­nen kertoo.

– Meta­noli nousee koko ajan esiin, Kat­te­lus vah­vis­taa. – Se on hyvä uusiu­tuva polt­toaine: nes­te­mäi­nen polt­toaine, jota ei tar­vitse pai­neis­taa, eli logis­ti­sesti helppo tuote. Meta­no­lin omi­nai­suu­det vas­taa­vat monilta osin kevyttä polt­to­öl­jyä, joten sama tek­niikka sovel­tuu suh­teel­li­sen pienin modi­fi­kaa­tioin polt­toon.

Meta­no­lia syntyy eri­tyi­sesti met­sä­teol­li­suu­den sekä bio­die­se­lin val­mis­tuk­sen sivu­tuot­teena. Lisäksi meta­no­lia val­mis­te­taan bio­mas­sasta, vedystä sekä fos­sii­li­sista läh­teistä. Oli val­mis­tus­tapa mikä tahansa, meta­no­lin pääs­tö­taso on huo­mat­ta­vasti perin­tei­siä fos­sii­li­sia polt­toai­neita alhai­sempi.

Maa­lai­tos­käy­tössä bio­die­se­lit on todettu erin­omai­seksi vaih­toeh­doksi perin­tei­sille polt­to­öl­jyille. Kat­te­luk­sen mukaan esi­mer­kiksi suo­ma­lai­sen Neste My -​biodieselin omi­nai­suu­det ovat niin lähellä perin­teistä polt­to­öl­jyä, että sitä voidaan käyttää nyky­tek­nii­kalla ja samalla pie­nen­tää lai­tok­sen pääs­tö­ta­soa. Oilonin polt­ti­mista tar­vit­see tyy­pil­li­sesti vaihtaa vain lie­kin­val­voja, jolloin koko vali­koima sovel­tuu bio­die­sel­käyt­töön.

Maa­il­man parhaat polt­ti­met tehdään tosie­lä­män olo­suh­tei­siin

Pol­tin­ten tuo­te­ke­hi­tyk­sessä käy­te­tään apuna vir­taus­las­ken­taa eli CFD-​mallinnusta. Polt­ti­mista tehdään digi­taa­li­sia pro­to­tyyp­pejä, joilla simu­loi­daan polt­ti­men toi­min­taa ennen fyy­si­sen pro­to­tyy­pin val­mis­tusta.

Tiu­ken­tu­vat pääs­tö­ra­jat vaa­ti­vat erit­täin huo­lel­lista suun­nit­te­lua ja kat­ta­vaa tes­tausta. Pol­tin­geo­met­rioita voidaan simu­loida kym­me­niä tai jopa satoja ennen kuin ensim­mäi­nen pro­to­tyyppi val­mis­te­taan.

Antti Hämä­läi­nen ja Oilon ACE -poltin

Oilonin tuo­te­ke­hit­te­lijä Antti Hämä­läi­sen pää­teh­tä­viin kuuluu Oilon ACE -​poltintuotteiden testaus.

– Protoon tehdään luke­mat­to­mia muu­tok­sia. Harvoin se CFD:ltä täysin val­miina tulee, Hämä­läi­nen kertoo. – Kun tuot­teita tes­ta­taan, tavoite on saada olo­suh­teet mah­dol­li­sim­man lähelle asiak­kaan olo­suh­teita. Meillä on paljon eri­lai­sia kat­ti­loita, ja valit­semme aina asiak­kaan kat­ti­laa vas­taa­van.

Polt­ti­melle vede­tään polt­toai­ne­lin­jat ja raken­ne­taan auto­maa­tio. Pala­mis­pro­ses­siin vai­kut­ta­vat muun muassa ilman läm­pö­tila, kosteus ja paine, mutta myös monet muut tekijät, joita laboratorio-​olosuhteissa ei vält­tä­mättä voida ottaa huo­mioon. Ken­tältä tuleva palaute on kul­taa­kin arvok­kaam­paa.

– Tilanne asia­kas­koh­teessa voi muuttua äkis­ti­kin, Hämä­läi­nen kertoo. – Täällä Oilo­nilla pystyy teke­mään vaikka mitä, mutta ken­tällä ei ole työ­ka­lu­pak­kia, jolla pie­nim­mät­kin yksi­tyis­koh­dat saa koh­dal­leen. Siksi kokei­lemme säätöjä monissa eri tuli­pe­sissä, että tuote on mah­dol­li­sim­man valmis. Siihen pyri­tään, että koneen voi vaan pultata kiinni ja painaa nap­pu­lasta. Jos ongel­mia ilmenee, olo­suh­teet yri­te­tään toi­sin­taa labrassa ja ongel­maa rat­ko­taan tes­taa­malla.

Asia­kas­koh­teet ja asiak­kai­den tarpeet ovat eri­lai­sia, joten vuo­si­kym­men­ten saa­tossa on koh­dattu myös yllä­tyk­siä. Meka­niik­kain­si­nööri Jarmo Have­ri­nen muis­te­lee poik­kea­vista kul­je­tus­me­net­te­lyistä aiheu­tu­neita ongel­mia. Polt­ti­mia on esi­mer­kiksi kiin­ni­tetty kat­ti­loi­hin jo asiak­kaan teh­taalla. Kat­ti­la­ko­ko­nai­suuk­sia kul­je­tet­tiin asen­nus­pai­koille kuorma-​autolla, jolloin polt­ti­mia pääsi ret­kah­ta­maan. Asian sel­vit­tyä asia­kasta voitiin neuvoa pol­tin­ten tuen­nassa, eivätkä pol­tin­lai­pat enää pääs­seet vään­ty­mään.

Syty­ty­son­gel­mat ovat toinen aihe, josta kerä­tään paljon tietoa ken­tältä. Käy­tän­nön kokemus on osoit­ta­nut, että huo­lel­li­nen testaus on olen­nai­sen tärkeää. Erään syty­tys­muun­ta­jan val­mis­tuk­sen loput­tua tilalle piti saada nopeasti uusi. Ken­tällä ilmeni, että uuden kom­po­nen­tin syty­tys­virta oli alku­pe­räistä pie­nempi, jolloin pitkät syty­tys­kaa­pe­lit aiheut­ti­vat ongel­mia. Asia kor­jat­tiin ja siitä otet­tiin opiksi.

– Labrassa tehdään niin paljon tes­ti­työtä, että kone on var­masti kai­kilta osin valmis. Tes­ta­taan, tes­ta­taan ja ajetaan kai­killa mah­dol­li­silla vari­aa­tioilla. Tuote on aivan eri näköi­nen kuin aivan alussa. Sitähän se tuo­te­ke­hi­tys on, Hämä­läi­nen kiteyt­tää.

Vakioi­dut rat­kai­sut var­mis­ta­vat käy­tet­tä­vyy­den

Mur­to­nen alle­kir­joit­taa käyt­tö­val­mii­den tuot­tei­den arvon. Suo­ri­tus­kyky ja pääs­tö­ta­sot ovat ensi­si­jai­sen tär­keitä, mutta luo­tet­ta­vuus on kaiken pohja.

– Polt­ti­mien on oltava luo­tet­ta­via, eli niiden on oltava aina toi­min­ta­val­miina ja var­ma­toi­mi­sia. Polt­ti­milla on siis oltava erin­omai­nen käy­tet­tä­vyys, Mur­to­nen kertoo. Toinen mer­kit­tävä tekijä on polt­ti­men tehoa­lue, esi­mer­kiksi höy­ry­kat­ti­lassa polt­ti­men sää­tö­suh­teen on oltava laaja.

Asen­nus­pai­koissa ja käyt­tö­koh­teissa on suuria eroja. Meriym­pä­ris­tössä polt­ti­men on oltava kor­roo­sio­suo­jattu, samoin tiet­tyjä polt­toai­neita käy­tet­täessä. Mur­to­sen mukaan asiak­kaat osaavat enna­koida myös tule­vai­suu­den tar­peita, mikä onkin tärkeää, koska poltin pal­ve­lee asia­kasta noin 25 vuotta.

Maa­kaa­sun saa­ta­vuu­den romah­det­tua Euroo­passa yhdis­tel­mä­polt­ti­mille ja muille vaih­toeh­toi­sille pol­tin­rat­kai­suille on ollut run­saasti kysyn­tää. Yhä useam­min valinta osuu mah­dol­li­sim­man pie­ni­pääs­töi­seen tuot­tee­seen, eikä öljyä nähdä kes­tä­vänä rat­kai­suna.

– Oilonin etuna on se, että saa­vu­tamme maa­il­man alhai­sim­mat päästöt hyvällä hyö­ty­suh­teella ja alhai­sella jään­nös­ha­pella, Mur­to­nen kertoo.

Esi­mer­kiksi esi­se­koi­tuk­seen perus­tu­villa Ultra Low NOx -​polttimilla voidaan saa­vut­taa jo alle 2,5 ppm:n (5 mg/Nm3) päästöt. Vaikka pol­tin­ten suo­ri­tus­kyky on huip­pu­ta­soa, ne ovat yksin­ker­tai­sia huoltaa ja asentaa. Val­taosa tek­nii­kasta on samaa kuin perin­tei­sissä polt­ti­missa.

Puhtaan polt­to­tek­nii­kan sovit­ta­mi­nen vaih­te­le­viin olo­suh­tei­siin vaati lukui­sien teki­jöi­den tasa­pai­not­ta­mista. Tuot­teet on kui­ten­kin vakioitu, joten jär­jes­tel­män suun­nit­telu on nopeaa ja tasai­nen suo­ri­tus­kyky on taattu. Mur­to­sen mukaan asiakas ilmoit­taa pääs­tö­vaa­ti­muk­set, joiden perus­teella yksin­ker­tai­sesti vali­taan sopiva poltin. Lisä­työtä esi­mer­kiksi Ultra Low NOx -​polttimien käy­töstä ei synny.

– Voi­ma­lai­tos­puo­lella voi olla moni­pol­tin­rat­kai­suja, jolloin pitää miettiä polt­ti­mien sijoit­te­lua, eli miten polt­ti­met sijoi­te­taan kat­ti­lan seinään niin, että päästöt saadaan opti­moi­tua, Mur­to­nen kuvai­lee. – Oilonin asian­tun­ti­ja­tiimi hoitaa asian ja etsii rat­kai­sun: valit­see polt­ti­met ja tar­vit­ta­van auto­maa­tion. Kun valinta on tehty, työ etenee nor­maa­lia latuaan.

Oilonin tuo­te­va­li­koima tukee kier­to­ta­loutta. Polt­ti­milla voi tuottaa ener­giaa puh­taasti ja hyö­dyn­tää huk­ka­vir­toja. Teol­li­suus­läm­pö­pum­puilla taas voidaan tehos­taa tuo­te­tun lämmön käyttöä ja hyö­dyn­tää lämpöä, joka muuten haih­du­tet­tai­siin ilmaan.

Polt­to­tek­no­lo­gian käyttö vähenee säh­köis­ty­mi­sen lisään­tyessä tule­vai­suu­dessa. Samalla tarve entistä moni­puo­li­sem­mille polt­to­rat­kai­suille lisään­tyy: pääs­tö­nor­mit tiu­ken­tu­vat, ja puh­tai­den polt­toai­nei­den kirjo kasvaa jat­ku­vasti. Kes­tä­vät pol­tin­rat­kai­sut sekä uusiu­tu­vaan sähköön perus­tu­vat rat­kai­sut täy­den­tä­vät ja tukevat toi­si­aan.

Tutustu Oilonin pol­tin­va­li­koi­maan täällä.

Ota meihin yhteyttä Kon­tak­tit – Oilon