Oilon Oy toimittaa Lempäälän Lämpö Oy:lle uudenlaisen CHC-lämpöpumppuratkaisun, joka paitsi tehostaa energiantuotannon tehokkuutta, voi laajemmassa mittakaavassa vauhdittaa myös ilmastonmuutoksen hillitsemistä sekä energiamurroksen etenemistä. Lämpöpumpun kautta kaukolämpö- ja sähköjärjestelmät saadaan keskustelemaan keskenään.
CHC – combined heating and cooling – tarkoittaa lämpöpumppujärjestelmää, joka tuottaa sekä lämpöä että jäähdytystä samanaikaisesti. Lempäälässä CHC-järjestelmään on kytketty myös verkkobuusteri, jolla hyödynnetään kaukolämmön paluulämpöä.
”Lempäälä on ensimmäinen kohde, jossa nämä kytkennät yhdistetään yhteen ja samaan järjestelmään”, sanoo Oilonin teollisuuslämpöpumppujen ja vedenjäähdyttimien myyntipäällikkö Jussi Alpua.
Kaukolämmön paluuvesi on yleensä 40–50 asteista. Tällä CHC-pumpun ja verkkobuusterin yhdistelmällä siitä otetaan 10 astetta talteen. Järjestelmä toimii sähköllä.
”Pistämme sen energian verkkobuusterin avulla menemään takaisin verkkoon. Paluuveden lämpötila laskee tällöin noin 30 asteeseen. Näin energiatehokkuus paranee biopolttoaineita käyttävissä tuotantolaitoksissa”, kertoo Lempäälän Lämmön toimitusjohtaja Toni Laakso.
”Käytännössä teemme kaukolämpöä hyödyntämällä sähköä, mutta käytämme siihen vain uusiutuvaa energiaa. Olemme kytköksissä pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin ja kun siellä on uusiutuvaa sähköä edullisesti tarjolla, hyödynnämme sitä lämpöpumpuissa”, hän jatkaa.
Laakson mukaan ratkaisu tulee palvelemaan myös kaukokylmäverkkoa.
”Moni jäähdytysasiakas tarvitsee jäähdytystä vain kesällä ja muina aikoina järjestelmä seisoisi. Tällä CHC-buusteriratkaisulla järjestelmälle saadaan lisää käyttöaikaa eikä jäähdytyksestä syntyvää energiaa tarvitse enää ajaa taivaan tuuliin.”
Enemmän hyötyä irti myös verkosta
Uusi järjestelmä mahdollistaa kaukolämpöverkon ajamisen uudella periaatteella. Verkon rakenne toimii sellaisenaan, mutta uudella teknologialla myös verkosta saadaan enemmän hyötyä irti.
”Tällaisella lämpöpumppuratkaisulla kun liitetään järjestelmiä yhteen, paranee kaukolämpötuotannon kokonaistehokkuus. Järjestelmän merkitys korostuu etenkin silloin, kun verkkoon tulee uusia tuotantoyksiköitä. Voisimme esimerkiksi hyödyntää yritysten prosessilämpöä. Myös automaatio on todella merkittävässä roolissa: kun saamme kattavasti dataa, on myös enemmän mahdollisuuksia.”
Tällä hän viittaa siihen, että mitä kattavammin asiakkailta saadaan tietoa, milloin ja kuinka paljon lämpöä tai jäähdytystä he tarvitsevat, voi lämpöyhtiö sen mukaan ohjata tuotantoa. Samalla myös kaukolämmön kustannusrakennetta saadaan läpinäkyvämmäksi asiakkaiden suuntaan.
”Sama toimii tietysti myös toisinpäin: kun on edullista sähköä saatavilla, voisimme tarjota kaukolämpöä tai -jäähdytystä asiakkaille päin. Sähkön siirtohinnan kehitys on tässä merkittävässä roolissa.”
Vauhtia energiamurrokseen
Vastaava CHC-lämpöpumpun ja verkkobuusterin yhdistelmä voi isossa mittakaavassa palvella koko energiajärjestelmää. Eri energiasektoreiden integraatio on iso osa meneillään olevaa energiamurrosta.
”Kaukolämpöjärjestelmässä liikkuu merkittäviä lämpöenergiavirtoja, jotka ovat hallittuja ja keskittyvät taajamiin. Sähköjärjestelmässä tulee tapahtumaan paljon muutoksia, joita kaukolämpöverkosto pystyy tasapainottamaan vuorokausitasolla. Lämpöverkosto voi palvella sähköjärjestelmää energiavarastona samaan tapaan kuin esimerkiksi sähköakut. Tiedonvaihdon eri energiajärjestelmien välillä täytyy tällöin toimia.”
Energiavaihdanta ja vaihdantatalous tulevat olemaan Laakson näkemyksen mukaan myös yksi energiamurrosta vauhdittava tekijä.
”Kun voidaan liittää uusia teknologioita keskitettyihin järjestelmiin, voidaan nopeammin muuttaa energiajärjestelmää. Se on se yksi asia, mihin haluamme vaikuttaa: kun tehdään kiinteistökohtaisia ratkaisuja, haluamme olla samassa pöydässä keskustelemassa vaihtoehdoista. Haluamme, että tällaisten keskitettyjen järjestelmien edut huomioidaan.”
Vastuu yksissä käsissä
Yksi keskitetyn kaukolämpöjärjestelmän eduista on myös se, että vastuun esimerkiksi energiantuotannon ympäristövaikutuksista kantaa järjestelmän ylläpitäjä eli tässä tapauksessa lämpöyhtiö.
”Keskitetyssä ratkaisussa, jolla on korkea käyttöaste, voidaan paremmin huomioida esimerkiksi käytettävät kylmäaineet. Kylmäaineille, joita lämpöpumput käyttävät, EU on asettanut tietyt ympäristöystävällisyystavoitteet ja säädökset, jotka niiden tulee täyttää”, Alpua kertoo.
Kylmäaineita arvioidaan GWP-luvulla (global warming potential) eli sillä, millainen ilmastonlämpenemisvaikutus sillä on, kun vaikutuksia verrataan hiilidioksidipäästöihin (CO2). Kylmäaineteknologia kehittyy kovaa vauhtia ja keskitetyssä järjestelmässä mahdollisuudet vaikuttaa ilmastonmuutokseen hillitsemiseen ovat merkittävästi suuremmat.
”Kun järjestelmä on energiayhtiön hallinnassa, myös vastuullisuusasiat ovat paremmassa seurannassa. Kun on volyymiä, on tavoitteita helpompi seurata ja raportoida.”
Laakson mukaan lämpöpumppu on yksi parhaita työkaluja parantaa energiatehokkuutta.
”Kun meillä lämpöenergia virtaa ja on 30–50 asteista lämpöä jo valmiiksi olemassa, miksi emme priimaisi sitä uudemman kerran ja käyttäisi sitä uudelleen järjestelmässä. Nyt teknologia on tähän valmis.”
Teksti: Satu Tähkä
Kuvat: Lempäälän Lämpö Oy, Oilon Oy