Kuhan­kos­ken perin­tei­kästä vesi­voi­ma­laa läm­mi­tet­tiin sadan vuoden sen omien gene­raat­to­rei­den tuot­ta­malla huk­ka­läm­möllä. Kun Kuhan­kos­ken uusi vesi­voi­ma­lai­tos otet­tiin käyt­töön pää­siäi­senä 2023, vanha voimala siirtyi reser­viin. Huk­ka­läm­pöä ei ollut enää omasta takaa saa­ta­villa, joten piti rat­kaista, miten vanhan voi­ma­lan läm­mi­tys hoi­de­taan, jotta se säilyy käyt­tö­kun­nossa.

“Kuhan­koski on kult­tuu­ri­his­to­rial­li­sesti mer­kit­tävä kohde. Sen läm­mit­tä­mi­selle piti löytää rat­kaisu, koska se jat­kossa toimii vara­voi­ma­lana, ja on enim­mäk­seen pois käy­töstä”, kertoo Kos­kie­ner­gia Oy:n toi­mi­tus­joh­taja Hannu Ruot­sa­lai­nen.

Suun­nit­te­lu­vai­heessa heräsi ajatus siitä, että uuden voi­ma­lan syn­nyt­tä­mää huk­ka­läm­pöä voisi hyö­dyn­tää vanhan voi­ma­lan läm­mi­tyk­sessä. Suurin pähkinä pur­ta­vaksi oli uuden voi­ma­lan toi­minta sää­tö­voi­mana. Voimala toimii joko täy­dellä teholla, ei ollen­kaan tai jotain siltä väliltä, ja näin ollen huk­ka­läm­pöä olisi tar­jolla vaih­te­le­vasti.

Uuden lai­tok­sen tar­jous­pyyn­tö­vai­heessa sel­vi­tet­tiin, onko lai­te­toi­mit­ta­jilla kykyä tarjota läm­mi­tys­rat­kai­sua, joka taipuu nopeas­ti­kin muut­tu­viin tilan­tei­siin.

“Esi­mer­kiksi yksi­kään vesi­voi­ma­ko­nei­den val­mis­taja, joilta tar­jousta pyy­det­tiin, ei ollut toteut­ta­nut mitään tämän­tyyp­pistä. Lopulta löytyi yksin­ker­tai­nen ja oival­tava rat­kaisu, joka perus­tuu maa­läm­pö­pump­pu­tek­no­lo­gi­aan”, Ruot­sa­lai­nen kertoo.

Oilonin maa­läm­pö­pum­pusta läm­mi­tys­jär­jes­tel­män sydän

Uuden vesi­voi­ma­lan ener­gian­tuo­tan­non sivu­vir­toja hyö­dyn­ne­tään maa­läm­pö­pum­pun “maa­pii­rinä”. Gene­raat­to­rin jääh­dy­tys­ve­destä otetaan maa­läm­pö­pum­pulla talteen huk­ka­lämpö, joka muuten olisi ajettu lauh­teena jokeen. Lämpö siir­re­tään toi­sio­pii­rissä läm­mön­vaih­ti­men kautta uudesta voi­ma­lai­tok­sesta vie­ressä sijait­se­vaan vanhaan voi­ma­laan.

Läm­mi­tys­jär­jes­telmä nojaa ensi­si­jai­sesti Oilonin RE96-​maalämpöpumppuun, jonka läm­pö­teho on 96 kilowattia. Jos uusi voi­ma­lai­tos käy vajaalla teholla, tai esi­mer­kiksi kovan pak­ka­sen vuoksi läm­pö­te­hoa tar­vi­taan lisää, maa­läm­pö­pum­pun avuksi on asen­nettu neljä 23 kilowatin ilma-​vesilämpöpumppuja. Lisäksi läm­mi­tyk­sen vara­jär­jes­tel­mäksi han­kit­tiin 107 kilowatin säh­kö­kat­tila.

“Tar­jo­simme Kos­kie­ner­gialle Oilonin maa­läm­pö­pum­pun ympä­rille raken­net­tua koko­nai­suutta, koska ne ovat osoit­tau­tu­neet käy­tössä laa­duk­kaiksi ja luo­tet­ta­viksi. Arvos­tamme myös Oilonin elin­kaa­ri­pal­ve­luita. Laite tulee pal­ve­le­maan pari­kym­mentä vuotta, eikä lop­pu­asia­kas missään tilan­teessa jää yksin sen kanssa.”, kertoo Sami Päi­jä­nen läm­mi­tys­jär­jes­tel­män toi­mit­ta­neesta Läm­pö­pal­velu Oy:stä.

”Oilo­nilta saa myös mah­dol­li­sissa ongel­ma­ti­lan­teissa suomen kie­lellä pai­kal­lista tukea ja pal­ve­lua nopeasti.”

Jotta jär­jes­tel­mä­ko­ko­nai­suus saatiin asen­net­tua tur­val­li­sesti nor­maa­listi käyvään lai­tok­seen, vaa­dit­tiin huo­lel­lista etu­kä­tei­suun­nit­te­lua. Koska kyseessä on ainut­laa­tui­nen miljöö, Läm­pö­pal­velu Oy kiin­nitti eri­tyi­sesti huo­miota myös näky­ville tule­vien lait­tei­den kuten kier­toil­ma­pu­hal­ti­mien ulko­nä­köön ja sijoit­te­luun.

Kos­kie­ner­gian Ruot­sa­lai­nen on kaikin puolin tyy­ty­väi­nen lop­pu­tu­lok­seen.

“Nyt voimme myydä kaiken tuo­te­tun sähkön mark­ki­noille, eikä meidän tar­vitse käyttää sitä itse läm­mi­tyk­seen. Arvioni mukaan vuo­si­ta­solla säästöt ovat kym­me­niä tuhan­sia euroja. Lisäksi ilmasto kiittää, kun tuot­ta­mamme vesi­voima toi­vot­ta­vasti korvaa mark­ki­noilla fos­sii­li­silla tuo­tet­tua ener­giaa.”

Tutustu Oilonin maa­läm­pö­pump­pu­va­li­koi­maan täällä.