Lämpöpumput säästävät kustannuksia, kun yhä kalliimpia päästöoikeuksia tarvitsee hankkia paljon vähemmän.
Pariisin ilmastokokouksessa 2015 solmittiin sitova maailmanlaajuinen ilmastosopimus. Sopimuksen tavoite on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa. Sopimuksen osapuolten on pyrittävä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.
Hiilinielumme sitovat enemmän hiilidioksidia kuin päästävät ilmakehään. Tärkeimmät luonnon omat hiilinielut ovat maaperä, metsät ja valtameret. Niiden arvioidaan sitovan 9,5–11 gigatonnia hiilidioksidia vuosittain. Koko maailman yhteenlasketut kasvihuonekaasujen päästöt hiilidioksidiksi laskettuna puolestaan olivat noin 50 gigatonnia vuonna 2019.
Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, EU 2050 mennessä ja esimerkiksi Kiina 2060 mennessä. Nämä ovat kunnianhimoisia tavoitteita. Tämä tarkoittaa, että voimme päästää ilmaan hiilidioksidia vain sen verran kuin hiilinielumme sitovat. Vuoden 2035 jälkeen Suomen pitäisi jo sitoa hiiltä enemmän kuin päästämme. Nollapäästöjen saavuttamiseksi kaikki maailman kasvihuonekaasupäästöt on siis kyettävä ottamaan talteen.
Tavoitteeseen pääsy edellyttää laaja-alaisia muutoksia: asumisessa, liikkumisessa, energiantuotannossa, teollisuudessa ja kuluttamisessa. Yritykset, kunnat ja tavalliset kansalaiset tekevät jatkuvasti omaehtoisia ilmastotoimia. Teknologian kehitys tekee vähäpäästöisistä ratkaisuista yhä kilpailukykyisempiä. Tämä on myös yksi tärkeimmistä tavoitteista Oilonin tuotekehityksessä.
Päästökauppa
Päästökauppa tarkoittaa Euroopan unionissa toteutettavaa järjestelyä, jossa hiilidioksidia tuottavat laitokset ovat velvollisia omistamaan kutakin tuottamaansa päästömäärän yksikköä kohti vastaavan määrän päästöoikeuksia. Päästöoikeudet jaetaan toiminnanharjoittajille joko veloituksetta tai huutokaupalla. Tarpeen mukaan nämä laitokset voivat ostaa ja myydä päästöoikeuksia keskenään koko EU:n laajuisilla markkinoilla.
Päästökaupan tarkoituksena on, että teollisuus- ja energiantuotantolaitosten sekä Euroopan talousalueen sisäisen lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt pysyvät koko EU:n päästökauppasektorille asetetun päästökaton rajoissa.
Päästökauppajärjestelmä kattaa yli 40 prosenttia koko EU:n kasvihuonekaasupäästöistä ja Suomessa hieman alle puolet kasvihuonekaasupäästöistä.
Päästökauppajärjestelmään kuuluvilla laitoksilla tulee olla toimivaltaisen viranomaisen myöntämä kasvihuonekaasujen päästölupa. Lupaan liittyy päästöjen seuranta- ja raportointivelvoitteita sekä velvoite palauttaa vuosittain viranomaiselle päästöoikeusmäärä, joka vastaa laitoksen edellisen kalenterivuoden päästöjä. Yksi päästöoikeus vastaa yhtä hiilidioksiditonnia. Mukana ovat suuret teollisuuslaitokset, yhteenlasketulta nimelliseltä lämpöteholtaan yli 20 MW:n laitokset sekä Euroopan talousalueen sisäinen lentoliikenne. Suomessa järjestelmään kuuluu myös 20 MW tai sitä pienempiä kaukolämpöä tuottavia laitoksia.
Päästöoikeudet ovat kalliimpia kuin koskaan
Mitä korkeampi päästöoikeuden hinta on, sitä voimakkaammin se ohjaa yrityksiä vähäpäästöisempään tuotantoon, sillä päästöoikeudet ovat kustannus yrityksille. Esimerkkinä tästä Suomessa päästöoikeuden hinta on nostanut turpeen käytön kustannuksia merkittävästi. Se vastaa sitä, että turpeen vero olisi moninkertaistunut.
Päästökauppajärjestelmä otettiin EU:ssa käyttöön vuonna 2005 ja päästöoikeuksien hinta on sen jälkeen vaihdellut voimakkaasti. Alussa oltiin lähellä 30 euroa, välillä nollassa ja 2010-luvulla pitkään 5 euron tuntumassa. Viime aikoina päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet jyrkästi vaihdellen 60 ja lähes 100 euron välillä (euroa/tonni).
Lämpöpumput – tämän päivän ekologisuuden huippua
Hiilineutraaliuden saavuttamiseen tarvitaan monia keinoja ja lämpöpumput ovat siinä hyvin merkittävässä roolissa. Teollisuuslämpöpumppuja voi käyttää hyvin moninaisissa käyttökohteissa teollisuudessa, suurissa kiinteistöissä ja kaukolämmön- ja jäähdytyksen tuotannossa. Kysymys on energian kierrättämisestä sekä toisaalta entistä useampien uusiutuvien energialähteiden käytön mahdollistamisesta. Teollisuuslämpöpumpuilla saavutetaan suuri teho, korkeat lämpötilat ja ne soveltuvat hyvin tarkkaa ja laajaa tehonsäätöä vaativiin kohteisiin.
Aivan jokaiseen kohteeseen lämpöpumput eivät teknisistä tai taloudellisista syistä sovellu. Tarvitaan tapauskohtaista analyysia. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa täytyy hyödyntää myös vähähiilisempiä polttoaineita ja monia uusiutuvia vaihtoehtoja, kuten vetyä.
Päästöttömän tai vähäpäästöisen energian tarve on suuri. Fossiilisia energialähteitä käytetään vielä aivan liian paljon ilmastotavoitteisiin nähden. Oilonin innovaatiot ja kehitys tulee jatkossakin olemaan yksi merkittävä tekijä päästöttömän ja vähäpäästöisen energiantuotannon saavuttamisessa.
Lämpöpumppujen avulla on toteutettu hyvin erilaisia kohteita ja hyvin erilaisiin tarpeisiin, kehitys menee kovaa vauhtia eteenpäin ja pilotointivaihe on ohitettu. Isojen energiatehokkaiden lämpöpumppujen käyttö arkipäiväistyy ja laajamittainen käyttö on vasta edessä. Lämpöpumppujen sovelluskohteita on paljon. Ne tulevat tulevaisuudessa auttamaan päästöjen vähentämisessä merkittävästi.