Ilmas­to­krii­sin tal­tut­taja

Oilonin 15 vuotta jat­ku­nut teol­li­suus­läm­pö­pump­pu­jen tuo­te­ke­hi­tys kantaa nyt hedel­mää.

Läm­pö­pum­put ovat kan­sain­vä­li­sissä ilmas­tos­ke­naa­rioissa yksi tär­keim­mistä kei­noista vähen­tää pääs­töjä. Esi­mer­kiksi ener­gia­jär­jestö IEA:n mukaan 50 pro­sent­tia raken­nus­ten läm­mi­tyk­sestä hoi­de­taan läm­pö­pum­puilla vuonna 2045. Jär­jes­tön mukaan maa­il­massa asen­ne­taan 3–5 mil­joo­naa läm­pö­pump­pua vuonna 2030, kun lukema on nyt noin 1,5 mil­joo­naa. Syy hui­maa­viin kas­vu­nä­ky­miin on yksin­ker­tai­nen: läm­pö­pump­pu­tek­no­lo­gia on erit­täin tehokas tapa vähen­tää ihmis­kun­nan riip­pu­vuutta fos­sii­li­sista polt­toai­neista ja leikata ener­gia­sek­to­rin ja teol­li­suu­den hii­li­diok­si­di­pääs­töjä. IEA:n World Energy Outlook 2021 -​raportin mukaan läm­pö­pump­pu­jen laaja hyö­dyn­tä­mi­nen on vält­tä­mä­töntä Parii­sin ilmas­to­so­pi­muk­sen tavoit­tei­den saa­vut­ta­mi­seksi.

Ener­giayh­tiöt kiin­nos­tui­vat suu­rista läm­pö­pum­puista

Teol­li­suus­läm­pö­pum­put toi­mi­vat samalla peri­aat­teella kuin kulut­ta­jille tuttu ilma­läm­pö­pumppu, mutta teho voi olla tuhat­ker­tai­nen. Teol­li­suus­läm­pö­pum­put käyt­tä­vät läm­mön­läh­teenä tyy­pil­li­sesti huk­ka­läm­pöä tai ulkoil­maan sitou­tu­nutta läm­pö­ener­giaa. Niillä voidaan tuottaa jopa 120 asteen läm­pö­ti­loja erit­täin kus­tan­nus­te­hok­kaasti.

”Tämä kiin­nos­taa nyt eri­tyi­sesti ener­giayh­tiöitä, jotka halua­vat korvata suu­rilla läm­pö­pum­puilla kivi­hiiltä ja muita polt­tai­neita. Yhtiöillä on kova paine vähen­tää     ilmas­to­pääs­töjä. Pai­netta tulee niin ilmas­to­lain­sää­dän­nöstä, pääs­tö­kau­pasta kuin mai­neen­hal­lin­nasta”, sanoo Oilonin lii­ke­toi­min­ta­joh­taja Martti Kukkola. Kyse on myös tulok­sen teke­mi­sestä. Öljyn, kivi­hii­len ja maa­kaa­sun hinnan nouse­mi­nen vuoden 2021 aikana on saanut monet yri­tyk­set miet­ti­mään vaih­toeh­toja läm­pö­ener­gian tuo­tan­toon. Oilo­nille ilmiö on poi­ki­nut teol­li­suus­läm­pö­pump­pu­jen tar­jous­pyyn­töjä uusilta asiak­kailta.

”Uusi tehdas on vasta alkua”

Oilonin teol­li­suus­läm­pö­pum­pump­pu­jen lii­ke­vaihto tuplaan­tui 2018–2019 edel­lis­vuo­teen ver­rat­tuna. Sama toistui 2019–2020. Vuonna 2021 kasvu jatkuu, vaikka tuo­tan­toa ovat jonkin verran hidas­ta­neet COVID-​pandemiasta joh­tu­vat viiveet kom­po­nent­tien toi­mi­tuk­sissa.

Oilon juhli uuden tehtaan ava­jai­sia Kok­ko­lassa mar­ras­kuussa 2021. Tehdas val­mis­taa pel­käs­tään teol­li­suus­läm­pö­pump­puja.

”Näkymät ovat sen verran hyvät, että halusimme nelin­ker­tais­taa tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tin. Nyt kyke­nemme val­mis­ta­maan enim­mil­lään noin 600 teol­li­suus­läm­pö­pump­pua vuo­dessa. Tämä on kui­ten­kin vasta alkua, nimit­täin kapa­si­teet­tia jou­du­taan laa­jen­ta­maan ehkä jo vuonna 2025”, Kukkola sanoo.

Oilon tun­ne­taan maa­il­malla parem­min polt­ti­mista, mutta Kukkola ennus­taa, että teol­li­suus­läm­pö­pum­puista tulee Oilonin suurin liiketoiminta-​alue tule­vai­suu­dessa.

Asiak­kaat tie­dus­te­le­vat 100 megawatin pro­jek­teja

Oilon on sat­san­nut vii­mei­set 15 vuotta voi­mak­kaasti suurten läm­pö­pumppu jär­jes­tel­mien tuo­te­ke­hi­tyk­seen. Hyö­ty­suhde (COP) on paran­tu­nut jat­ku­vasti ja yltää ChillHeat-​ratkaisuissa 10:een, kun tuo­te­taan sekä lämpöä että kyl­mäe­ner­giaa. Moni val­mis­taja ei kykene 120 asteen läm­pö­ti­loi­hin.

”Asiak­kaat ovat kyllä panneet kehi­tyk­sen mer­kille, mikä on hieno asia. Silti tek­no­lo­giassa on vielä paljon uutta. Tar­jous­pyyn­nöissä esi­mer­kiksi toistuu käsitys, että koh­tee­seen kan­nat­taisi asentaa mah­dol­li­sim­man suuria läm­pö­pump­puja, vaikka joskus monta pie­nem­pää lai­tetta voi antaa parem­man lop­pu­tu­lok­sen. Meidän teh­tä­vämme on sel­vit­tää, mikä on paras rat­kaisu juuri tie­tylle asiak­kaalle juuri tie­tyssä koh­teessa.”

Opti­maa­li­nen rat­kaisu riippuu käyt­tö­tar­koi­tuk­sesta, läm­mön­läh­teestä, tar­vit­ta­van lämmön tai kyl­mäe­ner­gian läm­pö­ti­lasta, olo­suh­teista, käy­tet­tä­vissä ole­vasta tilasta, ja monesta muusta sei­kasta. Oilon Selec­tion Tool -​ohjelma auttaa asiak­kaita löy­tä­mään oikeat rat­kai­sut yhdessä Oilonin asian­tun­ti­joi­den kanssa.

Oilonin teol­li­suus­läm­pö­pump­pu­jen nimel­lis­teho yltää 30 kilowatista 2 megawattiin. Kyt­ke­mällä useita läm­pö­pump­puja sarjaan saadaan ”junia”, joiden yhteen­las­kettu nimel­lis­teho voi olla kym­me­niä megawatteja. Sar­jaan­kyt­kentä auttaa myös opti­moi­maan koko­nai­suu­den suo­ri­tus­ky­vyn ja osa­te­hoa­lu­een äärim­mil­leen. ”Asiak­kaat ovat kiin­nos­tu­neita yhä isom­mista, jopa yli 100 megawatin jär­jes­tel­mistä”, Kukkola kertoo.

Ener­giaa kahden kilo­met­rin syvyy­destä

Kaikki Oilonin teol­li­suus­läm­pö­pum­put val­mis­te­taan Kok­ko­lan uudessa teh­taassa. Vuonna 2020 neljä vii­destä pum­pusta meni vien­tiin. Tär­keim­mät koh­dea­lu­eet ovat Eurooppa, Kiina ja Etelä-​Amerikka. Uusi lupaava mark­kina on Pohjois-​Amerikka, jossa myyntiä aloi­te­taan par­hail­laan.

Teol­li­suus­läm­pö­pump­pu­jen käyt­tö­koh­teet ovat hyvin moni­nai­set. Link­kien takaa löytyy Oilonin refe­rens­si­koh­teita:

• Kau­ko­läm­mön tuo­tanto. Läm­mön­läh­teenä hyö­dyn­ne­tään esi­mer­kiksi ulkoil­maa tai jääh­dy­tyk­sen huk­ka­läm­pöä. Teol­li­suus­läm­pö­pumppu korvaa tyy­pil­li­sesti kau­ko­läm­pö­ver­kon voi­ma­lai­tos­ten tuot­ta­maan ener­giaa. Kun kor­va­taan kivi­hiiltä, pääs­tö­vä­hen­nyk­set ovat suu­rim­mil­laan.
  
• Yhdis­tetty läm­mön­tuo­tanto ja vii­len­nys. Oilon Chill­heat -​teollisuuslämpöpumput tuot­ta­vat kiin­teis­töille vihreää lämpöä ja kyl­mäe­ner­giaa saman­ai­kai­sesti. Kiin­teis­tö­koh­tai­set läm­pö­pum­put ovat kätevä rat­kaisu silloin, kun kohde sijait­see kaukolämpö-​ ja kau­ko­kyl­mä­ver­kos­ton ulko­puo­lella.

• Savu­kaa­su­jen hyö­dyn­tä­mi­nen. Läm­mi­tyk­sen savu­kaa­sut ohja­taan teol­li­suus­läm­pö­pump­puun, joka siirtää kaa­su­jen sisäl­tä­män läm­pö­ener­gian läm­mi­tys­jär­jes­tel­mässä kier­tä­vään veteen.
  
• Akku­puis­tot. Suuret, satojen megawattien akku­puis­tot yleis­ty­vät maa­il­malla. Niitä tar­vi­taan tuuli- ja aurin­koe­ner­gian sää­tö­voi­maksi. Teol­li­suus­läm­pö­pump­puja käy­te­tään akkujen jääh­dyt­tä­mi­seksi ja huk­ka­läm­mön siir­tä­mi­seksi esi­mer­kiksi kau­ko­läm­pö­verk­koon.
  
• Ener­gian­kier­rä­tys teol­li­suu­dessa. Teol­li­suus­lai­tos­ten pro­ses­seissa syntyy run­saasti huk­ka­läm­pöä, joka joh­de­taan usein ulos raken­nuk­sesta ilman että sitä hyö­dyn­ne­tään miten­kään. Parempi idea on ottaa lämpö uusio­käyt­töön teol­li­suus­läm­pö­pum­pun avulla. Suu­rilla läm­pö­pum­puilla huk­ka­lämpö voidaan muuttaa yli 120 asteen uusio­läm­möksi erin­omai­sella hyö­ty­suh­teella. Samalla läm­pö­pum­pulla voidaan tuottaa myös kyl­mäe­ner­giaa.
  
• Kes­ki­sy­vät geo­ter­mi­set läm­pö­kai­vot. Noin kahden kilo­met­rin syvyis­ten läm­pö­kai­vo­jen poh­jalla on jat­ku­vasti noin 40 asteen läm­pö­tila. Suur­läm­pö­pumppu siirtää geo­ter­mi­sen lämmön kau­ko­läm­pö­verk­koon, mikä vähen­tää läm­mi­tyk­sen ilmas­to­pääs­töjä jopa 95 pro­sent­tia.
  
• Elin­tar­vi­ke­teol­li­suus. Elin­tar­vi­ke­teh­taissa, mei­je­reissä, liha­ja­los­ta­moissa ja monissa muissa elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den lai­tok­sissa tar­vi­taan usein lämpöä ja kyl­mäe­ner­giaa saman­ai­kai­sesti. Teol­li­suus­läm­pö­pum­put ovat silloin kus­tan­nus­te­ho­kas ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­nen rat­kaisu. Läm­mön­läh­teenä ne hyö­dyn­tä­vät tyy­pil­li­sesti huk­ka­läm­pöä tai tuot­ta­vat suoraan pro­ses­sin vaa­ti­maa jääh­dy­tystä.