Maalämpö

 

Maalämpö on yleistynyt kotitalouksien sekä suurten kiinteistöjen lämmityksessä koko 2000-luvun. Jatkuvasti kasvavat energiakustannukset ennustavat kehityksen jatkuvan samansuuntaisena myös tulevaisuudessa.

 

 

 
Mitä maalämpö on?


Maalämpö on maaperän pintaosiin varastoitunutta, pääasiassa auringosta peräisin olevaa lämpöenergiaa. Suomessa maaperän keskilämpötila on noin kaksi astetta korkeampi kuin ilman keskilämpötila. Maaperän keskilämpötila vaihtelee ilmalämpötilan mukaan, mutta pysyy lähes vakiona 5-6 °C jo 14-15 metrin syvyydessä. Syvemmälle mentäessä lämpötila nousee vielä noin 0,5-
1 °C per 100 m ja siksi 200 metrin syvyydessä lämpötila onkin noin 6-7 °C.

Kallioperän koostumus vaikuttaa myös maaperän lämpötilaan. Suomen maaperässä kivilajien lämmönjohtavuudessa on vaihtelua, mutta eniten lämpötilaan vaikuttaa kallioperän koostumus, rikkonaisuus ja pohjavesi.

Maaperään varastoitunutta ilmaista energiaa voidaan hyödyntää lämpöpumpputekniikan avulla. Rakennusten lämmittämisen lisäksi maalämpöpumppua voidaan joissain tilanteissa käyttää kesäisin myös viilennykseen.
  
  

Maalämmön keruu


Maalämpöä voidaan kerätä jo alle parin metrin syvyydestä maapiirillä tai jopa usean sadan metrin syvyydestä kallioperästä. Lämpö, joka on varastoitunut kallioperään, otetaan talteen lämpökaivolla. Lämpökaivon etuna on, ettei se käytä niin suurta maapinta-alaa kuin maahan sijoitetut putket. Syvältä kallioperästä saadaan myös lämpöä tasaisesti ympäri vuoden. Pintamaahan varastoitunutta energiaa voidaan hyödyntää tontille kaivettavalla lämmönkeruuputkistolla, eli maapiirillä. Maapiirin asennuksessa ei tarvita porauskalustoa, sillä se sijoitetaan tontille vaakatasoon, vain noin metrin syvyyteen. Myös vesistöjen lämpöä voidaan hyödyntää asentamalla keruupiiri mereen, järveen tai lampeen. Keruuputket kiinnitetään pohjaan, mielellään kuitenkin usean metrin syvyyteen.

Kaikissa näissä lämmönkeruuputkistoissa kiertää lämmönsiirtoneste, jonka mukana lämpö siirtyy maalämpöpumpulle. Keruupiiri mitoitetaan aina talon tarvitseman lämmitysenergian perusteella ja esimerkiksi riittävällä lämpökaivon syvyydellä varmistetaan maalämpöjärjestelmän mahdollisimman hyvä hyötysuhde. 
 
  

Maalämpöpumpun toiminta


Maalämpöpumpun avulla lämpö siirretään maaperästä, kalliosta tai vesistöstä rakennusten hyödynnettäväksi. Keruuputkistoissa kiertävä lämmönsiirtoneste luovuttaa lämpöä maalämpöpumpussa kiertävälle kylmäaineelle, joka höyrystimen kautta imetään kompressorille. Höyrystyneen kaasun paine kasvaa kompressorissa puristuksen myötä, jolloin se myös vapauttaa lämpöä. Lauhduttimessa lämmin kaasu muutetaan nesteeksi ja se siirretään edelleen lämminvesivaraajan kautta lämmitysjärjestelmään. Maalämpö soveltuu hyvin käytettäväksi niin lattia-, ilma- kuin patterilämmityksenkin kanssa. Myös käyttöveden lämmittäminen onnistuu kätevästi maalämpöpumpulla.

Oilon-maalämpömallisto  
Tutustu Oilon-maalämpöpumppuihin

 
  

Miksi maalämpö?


Maalämpö on lämmitysmuotona käyttökustannuksiltaan huomattavasti edullisempaa kuin monet muut lämmitysvaihtoehdot. Esimerkiksi suoraan sähkölämmitykseen verrattuna lämmityskustannukset maalämmöllä ovat vain noin kolmanneksen. Mitä suurempi lämmitysenergian tarve on, sitä enemmän hyötyä maaperään varastoituneesta ilmaisesta energiasta saadaan. Maalämpöjärjestelmä nostaa myös yleensä kiinteistön arvoa.

Vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään yhdistettynä maalämpö sopii hyvin niin uudis- kuin saneerauskohteisiin. Lisäksi maalämpö on ympäristöystävällistä, uusiutuvaa energiaa, josta aiheutunut hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin monella muulla lämmitystavalla. Maalämpö on lisäksi käyttäjälleen huoleton lämmitysmuoto, jota voidaan hyödyntää ympäri vuoden.


Maalämpöjärjestelmän mitoitus 


Jokainen maalämpöjärjestelmä tulisi mitoittaa yksilöllisesti. Vaihtoehtoina on osatehomitoitus, jossa maalämpöpumppu mitoitetaan n. 70-90%:iin talon huipputehosta, ja täystehomitoitus, jolloin maalämpöpumppu mitoitetaan hieman talon maksimitehontarpeen yli. Osatehomitoituksella lämpökaivon ei tarvitse olla niin syvä ja lämpöpumppu käy pidempiä jaksoja kerralla, mutta kovimmilla pakkasilla saatetaan tarvita sähkövastusten apua. Tämä lisävastuksella tarvittu energia on kuitenkin usein pienempi kuin mitä suurempi kompressori olisi kuluttanut vuoden aikana. Maalämpöjärjestelmän mitoitukseen vaikuttavat talon koon lisäksi muun muassa sen sijainti, ikä ja talouden käyttöveden kulutus.

Energiakaivon mitoitus


Kallioperän lämmönjohtavuus ja lämpökaivon energiantuotto vaihtelee alueittain.
Maalämpökaivosta saadaan vain rajallinen määrä energiaa, joten älä tingi lämpökaivosi syvyydestä. Mikäli lämpökaivo on alimittainen, huononee maalämpöjärjestelmän hyötysuhde merkittävästi, jolloin myös sähkölaskusi kasvaa huomattavasti. Pahimmillaan alimittainen lämpökaivo jäätyy muutaman vuoden käytön jälkeen ja lämpöpumppu ei pysty enää tuottamaan riittävästi lämpöä talosi lämmittämiseen. Muista myös, että mitä korkeampi on lämpöpumpun COP, sitä syvemmän lämpökaivon se vaatii.

Oilon mitoittaa lämpökaivot aina siten, että riippumatta talosi sijaintipaikasta, voit luottaa lämpökaivosi olevan riittävän syvä.

 

 Little Oilon engineer

Jätä ilmainen mitoituspyyntö


  
Maalämpö säästö